Murskeviljan säilönnän perusteet

Julkaistu "Lähiruokaa lehmille 2002" -lehdessä
Mikko Maisi


Rehuviljan murskesäilöntä perustuu viljan maitohappokäymiseen. Maitohappokäymisen edellytyksenä on, että viljan pH alennetaan säilöntäaineella noin neljään ja ilman pääsy rehumassaan estetään. Näiltä osin murskesäilöntä vastaa nurmirehun säilöntää. Jotta säilöntä onnistuisi normaalisti pitää viljan korjuussa ottaa huomioon tietyt asiat. Käytännössä vilja kannattaa säilöä kiinteään varastoon kuten laakasäilöön, mutta myös muoviaumoja voi käyttää.

Kun harkitaan muutoksia ruokinnassa tai suunnitellaan investointeja, kannattaa pitää mielessä murskesäilöviljan edut.

Viljan puinti

Murskesäilönnässä vilja kannatta puida keltatuleentumisasteella. Silloin vilja on saavuttanut täyden kuiva-ainemäärän sekä energia ja valkuaisarvon. Viljan kosteus on tällöin yleensä 30-40 %. Murskesäilönnän etu on, että korjuu voidaan aloittaa 2-3 viikkoa kuivan viljan korjuuta aiemmin. Korjuukauden sääolot vaikuttavat huomattavasti vähemmän sadonkorjuuseen kuin kuivalla viljalla.

Murskesäilöviljaa puitaessa puimurin säädöt asetetaan kostealle viljalle sopivaksi. Puintiväli ja seulan säädöt voivat olla kuivaa viljaa väljemmät. Näin myös puintitappiot ovat usein pienemmät kuin kuivalla viljalla.

Säilöntä

Murskesäilöttävän viljan kosteuden tulisi olla noin 40 %. Jos vilja on selvästi tätä kuivempaa, on rehumassaan lisättävä vettä. Vesi lisätään heti litistämisen jälkeen. Viljan kosteus on sopiva kun rehumassa pysyy hetken pallona sitä käsin puristettaessa. Riittävä säilöntäkosteus kannattaa kuitenkin varmistaa mieluummin puimalla vilja tarpeeksi aikaisin kuin vettä lisäämällä.

Murskesäilönnässä tarvitaan tarkoitukseen kehitetty murskemylly, jolla vilja litistetään. Murskemyllyssä niin säilöntäaine kuin mahdollinen vesi annostellaan myllyn pohjaruuville. Näin säilöntäaine, vesi ja vilja sekoittuvat tehokkaasti.

Vilja pitää olla kunnolla litistetty, sillä kotieläimet eivät pysty sulattamaan kokonaisia jyviä. Kunnolla rikotut jyvät varmistavat myös säilöntää. Viljaan lisätään 3 litraa AIV-liuosta rehutonnia kohti.

Varastointi

Varastointi tehdään rehusiiloon tai aumaan. Laakasiilovarastoinnissa rehu pitää tiivistää traktorilla nurmirehun korjuun tapaan. Jos tiivistystä ei pystytä tekemään, pitää vilja painottaa muilla keinoin 300 kg/m2. Ilmatiiviyden varmistamiseksi siilot on hyvä sisustaa ja peittää muovikalvolla.

Ruokinnassa huomioitavia asioita

Murskeviljalla voidaan ruokkia märehtijöitä, sikoja ja siipikarjaa. Vilja on valmista syötettäväksi 2-3 viikon kuluessa säilönnästä.

Syöttövaiheessa on tärkeää mitoittaa siilossa avoimena oleva rehupinta eläinmäärän mukaan. Näin pintarehu pysyy homeettomana ja raikkaana. Murskevilja on osoittautunut sulavuudeltaan ja tuotantovaikutukseltaan kuivatun viljan veroiseksi. Usein maittavuus on ollut jopa parempi kuin kuivan viljan. Litistetty murskesäilötty vilja on erityisesti märehtijän ruuansulatuksen kannalta parempaa kuin jauhettu kuiva vilja. Murskesäilötyn viljan etuna on lisäksi sen pölyämättömyys.

Parhaasen tulokseen päästään kun eläimet totutetaan murskeviljaan vähitellen 1-2 viikon ajan. E-vitamiinin saannista on huolehdittava.

Murskeviljan käytössä huomioitavia näkökohtia

Harkittaessa siirtymistä murskeviljaan kannattaa huomoida seuraavia asioita:

- viljan kuivausmahdollisuudet omalla tilalla
- leikkuupuinnin tarve ja mahdollisuudet
- oma vilja – ostovilja
- oman pellon viljan viljelymahdollisuudet
- kuivan tai murskesäilötyn viljan varastointi omalla tilalla

Murskevilja on varteenotettava vaihtoehto käytettäessä markkinoimatonta viljaa omalla tilalla.