Paljon rasvaa ja valkuaista Luoma-ahon meijerimaidossa

Julkaistu "Lähiruokaa lehmille 2002" -lehdessä
Olavi Koskimäki



Luoma-ahon lehmien meijerimaidon valkuais- ja rasvapitoisuudet ovat huippuluokkaa. Valkuaispitoisuus on 3,64 prosenttia ja rasvapitoisuus 5,25 prosenttia tammikuulla 2002 kolmen kuukauden geometrisina keskiarvoina. Maidon tilityshintaan saadaan korkeilla pitoisuuksilla reilusti lisähintaa.

Ay-karjan ruokinnassa säilörehun ja oman viljan lisäksi käytetään vain valkuaisrehua ja kivennäistä. Paras lehmä, Kulta, lypsi vuonna 2001 yli 10 000 kilon keskituotoksen. Koko karjan keskituotos on vaihdellut 7 500 kilon molemmin puolin. Huippu-keskituotokseen maidontuotannossa ei ole pyrittykään, vaan tärkeämpi tavoite on koko ajan ollut hyvä taloudellinen tulos tilakokonaisuudesta.

MURSKESÄILÖNNÄSTÄ YLI 20 VUODEN KOKEMUKSET

Luoma-aholla murskeviljan säilöntä aloitettiin vuonna 1981, yli 20 vuotta sitten. Kokemukset ovat olleet hyviä, joten menetelmästä ei olla luovuttu. Vilja-ala on puoliksi ohraa ja kauraa, viime kesän lajikkeet olivat Rolf-ohra ja Aarre-kaura. Pääsääntöisesti kaurat viljellään suomailla ja ohrat kivennäismailla. Kaikki lietelanta käytetään viljojen lannoitukseen ja nurmet perustetaan suojaviljaan.

Syksyllä puinnit aloitetaan niiltä peltolohkoilta, joissa tuleentuminen on ollut epätasaista ja ne säilötään murskesäilöntänä. Parhaiten tuleentuneet kasvustot kuivataan. Tilan 30 viljahehtaarista puolet säilötään murskeviljana ja toinen puoli kuivautetaan rahtikuivurissa. Omana puimurina on palvellut –79 vuosimallin Sampo 410, jolla on käyttövuosia vielä paljon edessäpäin. Murska 350 traktorikäyttöinen mylly hankittiin vuonna –80 yhteiseksi toisen tilan kanssa. Sama mylly on edelleen käytössä.

Murskevilja säilötään rehulatoon rakennettuihin neljään siiloon, joiden tilavuus yhteensä on 70 m3. Siilot ovat keskimäärin 250 x 500 cm pohja-alaltaan ja viljaa niissä on noin 150 cm paksuudelta. Siilojen seinät ovat filmivaneria. Ennen täyttöä siilojen seinät ja lattiat muovitetaan. Täytetyt siilot peitetään kaksinkertaisella muovilla sekä painotetaan 5 cm:n hiekkakerroksella. Pilaantumisongelmia ei ole ollut. Kokemusta on sekä happosäilönnästä että melassisäilönnästä. Eläimille murskevilja jaetaan kauhalla rehunjakovaunusta.

Murskesäilöntään alun perin siirryttiin sen vuoksi, että haluttiin päästä väkirehujen pölyhaitoista eroon. Toisena tärkeänä tavoitteena oli saada viljanviljelyn ja käsittelyn kustannukset mahdollisimman alhaisiksi. Molemmat tavoitteet toteutuivat. Käytössä olevat puimuri ja murskamylly ovat osoittautuneet kestäviksi ja varmatoimisiksi. Puintiajan työhuippukin tasaantuu huomattavasti, kun murskeviljan puinnit voidaan tehdä aikaisemmin kuin kuivattavien viljojen.

Sari ja Pekka Luoma-aho ovat isännöineet 24 lypsylehmän ja 58 peltohehtaarin maitotilaansa Vimpelissä Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla vuodesta 1997 alkaen. Pekalle kotitilan maidontuotanto on päätoimi ja Sari käy palkkatyössä läheisellä Rannila Steelillä. Siellä hän toimii vientimyyjänä, josta työstä hän on tällä hetkellä äitiyslomalla. Perheeseen kuuluvat 2,5 -vuotias Laura -tytär ja kahden kuukauden ikäinen Jaakko -poika.

Vuonna 1981 tilan edellinen isäntäpari, Kaarina ja Onni Luoma-aho, peruskorjasivat ja laajensivat navetan 24 lehmälle ja nuorkarjalle. Silloin sonnivasikat päätettiin kasvattaa teuraskokoisiksi ja niille tehtiin karsinatilaa. Nykyisin tilan maitokiintiö on 119 000 litraa, joka on viime vuosina käynyt pieneksi. Sekä nykyinen että edellinen isäntäpari ovat kiinnittäneet tilanpidossa huomiota kannattavuuteen kokonaisuutena. Tilaa on kehitetty perheviljelmänä ja suuruuden ihannointiin ei ole innostuttu, vaikka tilan eläinmäärä ja peltoala ovat selvästi alueen ja maan keskilukuja suuremmat. Kaarina ja Onni työskentelevät viljely- ja karjanhoitotyössä Pekan apuna.

TILAN TIETOJA

Sijainti: Vimpeli, Etelä-Pohjanmaa
Omistajat: Sari ja Pekka Luoma-aho
Peltoala: 58 ha, josta omaa 30 ha
Viljely: Rehuvilja 30 ha, säilörehu 20 ha, laidunala 7 ha, kuivaheinä 1 ha
Karja: Lehmiä 24, hiehot ja sonnit kasvatetaan itse
Maitokiintiö: 119 000 litraa
Meijerimaidon rasva-% 5,25 (3 kk geom.ka. tammikulla 2002)
Meijerimaidon valk.-% 3,64 (3 kk geom.ka. tammikulla 2002)