Murskesäilötty vilja nautakarjan ruokinnassa

Julkaistu "Lähiruokaa lehmille 2002" -lehdessä
Marjatta Perälä, kotieläinagronomi, Oulun Maaseutukeskus

MURSKESÄILÖTTY VILJA NAUTAKARJAN RUOKINNASSA

  • Tuotantovaikutukseltaan eri tavoin säilötyt viljat eivät merkittävästi poikkea toisistaan ja kuivatusta viljasta märehtijöiden ruokinnassa.
  • Säilöntämenetelmän valinta tulee perustua eri vaihtoehtojen taloudelliseen vertailuun tilan olosuhteissa.
  • Merkittävin ero ruokinnassa on säilöviljan kuivattua viljaa alempi E-vitamiinipitoisuus ja siitä seuraava E-vitamiinilisästä huolehtiminen.
  • Mikäli on käytettävissä sekä kuivattua että tuoresäilöttyä viljaa, on runsastuottoisille lehmille edullista antaa molempia. Vähemmän tuotaville lehmille samoin kuin kasvaville naudoille tuoresäilötty vilja soveltuu ainoaksi vilja-lähteeksi.

MAITTAVUUS JA TUOTANTOVAIKUTUS

Rakenteeltaan karkea murskesäilötty vilja on edullisempaa pötsin toiminnan ja syljen erityksen kannalta kuin hienoksi jauhettu kuivattu vilja. Toisaalta kuitenkin säilönnän aikaiset muutokset viljan koostumuksessa lisäävät murskesäilötyn viljan sulatusnopeutta ja voivat siten alentaa pötsinesteen pH:ta. Murskesäilönnän käymisprosesseissa jyvän hiilihydraateista muodostuu maito- ja etikkahappoa ja mahdollisesti pieniä määriä myös propioni- ja voihappoa. Sokeripitoisia säilöntäaineita käytettäessä maitohapon muodostuminen on runsaampaa kuin happosäilönnässä. Tämän seurauksena myös maittavuus on sokerirehuilla (melassi ja hera) säilötyllä murskeviljalla jonkin verran parempi.
Ruokinnassa on otettava huomioon tuoresäilötyn viljan suurempi kosteuspitoisuus. Esimerkiksi kun lehmälle annetaan 6 rehuyksikön verran viljaa, tarvitaan 6 kiloa kuivattua ohraa, mutta 40 %:n kosteudessa murskesäilöttyä ohraa tarvitaan 8,7 kiloa. Kuiva-aineen korvausluku eli täyttävyys on sama säilöviljalla ja kuivatulla viljalla. Tutkimuksissa ei ole todettu merkittäviä eroja tuoresäilötyn ja kuivatun viljan tuotantovaikutuksessa, kun viljaa annetaan sama määrä kuiva-aineeksi laskettuna. Tämä tulos koskee sekä maidontuotantoa että nuorten nautojen kasvua ja teurastuloksia.

VAIKUTUS KARKEAREHUN SYÖNTIIN

Joissakin tutkimuksissa murskesäilöttyä viljaa saaneilla lehmillä karkearehun syönti on ollut pienempi kuin kuivaa viljaa saaneilla silloin, kun väkirehun osuus kuiva-aineen syönnistä on ylittänyt 50 %. Tämä saattaa johtua siitä, että kosteana säilötty vilja sulaa pötsissä nopeasti, jolloin myös käymishappoja muodostuu nopeasti ja seurauksena on pötsinesteen pH:n lasku niin alas, että kuitua sulattavien mikrobien toiminta heikkenee.

VAIKUTUS MAIDON KOOSTUMUKSEEN

Viljan säilöntätavalla on suhteellisen vähäinen vaikutus maidon koostumukseen. Joissakin tutkimuksissa murskesäilötty vilja on lisännyt maidon rasvapitoisuutta kuivattuun viljaan verrattuna. Tämä saattaa johtua siitä, että säilönnän aikana osa viljan tärkkelyksestä hajoaa sokeriksi. Näin lisääntynyt sokerin saanti suosii voihapon muodostumista pötsissä ja tämä taas lisää maidon rasvapitoisuutta. Normaaleilla väkirehupitoisuuksilla ja ruokinnoilla oleellisia rasvapitoisuuden muutoksia ei kuitenkaan ole odotettavissa.
Maidon valkuaispitoisuuteen viljan säilöntätavalla ei juurikaan ole vaikutusta. Seuraamuksia voi tulla lähinnä säilönnän epäonnistumisesta: Huonomman maittavuuden vuoksi väkirehun syönti vähenee ja tämän seurauksen valkuaispitoisuus laskee epäsuorasti alentuneen energian saannin myötä. Samoin voi tapahtua silloin, jos ruokinnan suunnittelussa ja toteutuksessa ei huomioida säilöviljan alempaa kuiva-ainepitoisuutta.

SYÖTÖSSÄ HUOMIOITAVA

Oleellista on murskesäilöviljan säilyminen moitteettomana sekä säilönnässä että syötön aikana. Pilaantuneessa viljassa arvokkaimpien ravintoaineiden tappiot lisääntyvät, maittavuus huononee ja varana on myös homemyrkkyjen muodostuminen. Siilojen tai laarien koko on suunniteltava sellaiseksi, että riittävä kerros (vähintään 2 – 3 cm) viljaa voidaan syöttää päivittäin pintapilaantumisen estämiseksi. Sopiva avoimena pidettävä pinta on enintään 2 m2 kolmea lehmää kohti.


Säilöntämenetelmien vaikutus viljan rehuominaisuuksiin ja tuotantovaikutuksiin

Kuivattu vilja Propionihappovilja Murskesäilötty vilja
Kosteus-%

Rehuarvo kg/ry

14

1 – 1,3

15 – 35

vastaa kuivaa viljaa kun kosteus huomioidaan

n. 40

1,6 – 2,0

E-vitamiinia mg/kg ka
Säilyvyys varastossa

Säilyvyys jauhettuna

Käyttö säilönnän jälkeen

Käyttöominaisuudet

Maittavuus

Vaikutus eläinten terveyteen

15 – 25

vuosia

viikkoja

heti


pölyää jonkin verran

hyvä

ei haittavaikutuksia

< 5

vuosi

1 – 3 viikkoa

n. 1 viikon kuluttua


ei juuri pölyä

erinomainen

lievä asetonitautia ehkäisevä vaikutus

< 5

vuosi

n. 1 viikko

2 – 3 viikon kuluttua


ei pölyä lainkaan

hyvä

ei haittavaikutuksia

Vaikutukset muuhun ruokintaan ei erityisiä vaikutuksia E-vitamiinia lisättävä runsaasti käytettynä voi esiintyä säilörehun tai väkirehun syönnin alenemista E-vitamiinia lisättävä
Vaikutus tuotokseen

Maidon rasva-%:iin

Maidon valkuais-%:iin

verranne

verranne

verranne

vastaa kuivaa

hieman laskee

hieman nostaa

vastaa kuivaa

nousee n. +0,2 %-yksikk.

ei vaikuta


Lähteet Rehuviljan tuoresäilöntä, Tieto tuottamaan –sarja no 50
Nautakarjan rehut, Tieto tuottamaan -sarja no 63